Eilen jatkettiin synttäri hulinoita.
Sukulaisia ja kummeja kävi juhlimassa 10v ja 13v tasaseen tahtiin.
Mukava päivä oli!
Illalla saunan jälkeen ei paljoa unta tarvinnu ootella...
Tein juhliin ekaa kertaa paistettavan juustokakun.
Viikolla näin telkkarissa, kun Leila Lindholm teki juustokakkua ja näytti liian herkulliselta.
Tuosta ohjelmasta sain inspiksen leipasta itsekkin kakun.
Ohje on Leilan Pala kukkua kirjasta.
new yorkin mustikka juustokakku
Pohja:
300g digestivekeksejä
150g voita
Juustokakkuseos:
600g Philadelphia tuorejuustoa
2½dl maitorahka
1½dl maissitärkkelystä
2tl vaniljasokeria
3 kananmunaa
1dl kuohukermaa
200g hyvä laatuista valkosuklaata (käytin Fazzerin leivontasuklaata)
1½dl mustikoita
1. Kuumenna uuni 175
2.Murskaa keksit hienoksi ja sekoita sulatettu voi.
3. Painele keksiseos halkaisijaltaan 24 cm:n irtokakkuvuoan pohjalla
(itse laitoin myös vähän reunoille)
4. Esikypsennä pohjaa uunin keksellä 10 min. Jäähdytä.
5. Vatkaa tuorejuusto ja maitorahka kuohkeaksi seokseksi kulhossa.
6. Sekoita joukkoon sokeri, maissitärkkelys ja vaniljasokeri.
7. Lisää juustoseokseen yksi kananmuna kerrallaan ja lopuksi kuohukerma.
8. Taita suklaa paloiksi ja sulata palat vesihauteessa. Lisää sula suklaa juustoseokseen.
9. Kaada juustokakkusoeskeksipohjan päälle vuokaan ja sirota pinnalle mustikat.
10. Kypsennä kakkua uunin keskitasossa 40 minuuttia. Peitä kakku foliolla, kun se on tullut kullankeltaiseksi, jotta se ei tummu liikaa.
11. Katkaise virta uunista ja jätä kakku uuniin jälkilämpöön noin 30 minuutiksi.
Tarjoa kakku jääkaappikylmänä, jolloin siitä on helppo leikata siistejä viipaleita.
Kuva ei ole kovin hyvä, kun äkkiä nappasin ennen vieraitten tuloa.
Kakku oli tosi hyvää ja "tuhtia" tavaraa :)
Aamulla lähdettiin porukalla jänismetälle.
Meidän mukaan lähti naapurista Miehen siskon perhe.
Aikuisia oli 4 ja lapsia 7 ja koiria 2 reissussa mukana.
Mitäpä luulette näkykö jäniksiä?
Reppu pakattiin tienkin eväät mukaan, kahvit ja leivät sekä nakkia (muuta ei kaapista löytyny.
Keli oli kyllä tosi kiva.
Kaunista ei kyllä näin marraskussa luonnossa ole.
Lunta ootellaan...
Monen näköisessä maastossa käveltiin.
Yhessä kohassa oli metsäkone käynyt puita kaatamassa.
Meijän nuorimmainen kysy multa " Kuka täällä on käynyt sotkemassa".
Hyvin kysytty! Sotkuiselta näyttää nämä aukot.
Koira etti jäniksiä ja me keskityttiin eväisiin,
paras osuus retkessä.
Pois tullessa tultiin ISON kiven luota.
Mummu uusi kivelle rappuset lasten kanssa toissa kesänä
(tai sitten siitä pitemmästikkin, ei enää muista keikkea :)
Jäniksiä ei näkyny eikä kuulunut.
Mukavata oli!
Loppu sunnuntai on mennyt löhöillessä.
