keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Hellurei!!!

 
 
Lokakuu on vaihtunut
ja paljon on tapahtunut.
Mistähän sitä alottaisi.... :)

En ole ehtinyt tänne mitään kirjottelemaan, enkä teidän muitten blogeissa vierailemaan.
Olen nimittäin ollyt työelämässä!!
Viimeset 12v on vierähtänyt kotona kotiäitinä, niin töissä käynti on viedä mehut tältä mammalta.
Pääsin tekemään sijaisuuksia vuoropäiväkotiin.
Viikon tein sinne iltaa ja
viime viikon olin seurakunnan kerhotätinä,
nyt tän viikon olen taas päiväkodilla  ja
ens viikon kerhotätinä.


Tosi kivaa on ollut töissä!!
Kummassakin paikassa on ollut mukavaa ja mielestäni olen hommat osannut tehdä :)
Kotona vaan odottaa kotityöt ym hommat....
Illalla en ole mitään jaksanut tehdä ja jos olen iltaan mennyt päiväkodille, niin jotain pakollista ehtii ennen töihin menoa tekemään.

 
Pihalla hommat odottaa tekijäänsä.
mutta  saa odottaa.... ehkäpä viikonloppuna jaksan....

Jospa tilipäivänä väsymys muuttuu iloksi!!


Torstaina poika U tuli näyttämään sormeaan, niin keskisormen kynnen seutu oli ihan järkyttävän paljon turvoksissa. 
Ihan hirveän näkönen!
U ei muistanut, että mikä siihen oli osunut.
Näytti pahalta kynsivallin tulehukselta.
Muutama yö valvottiin ja itkettiin.
Käytiin la lääkärissä ja lääkäri määräs lääkekuurin sormeen ja rasvaa.
Nyt on sormi jo muuttunut vähän normaaliksi ja ei ole enää niin kipeäkään.


Nämä kuvat on Pyhä-Häkin kansallispuistosta.
Olin lasten, Siskon ja hänän tytön kanssa siellä retkellä lauantaina.
Siitä on varmaa yli 10v, kun siellä olen viimeksi käynyt.
Maisemat ja keli oli kaunis!
(hiukan vaan oli kylmä...)

Ajateltiin kiertää pikku lenkki ja makkaranpaisto paikalla syötäisiin eväät.
Mites meijän kävikään....
Ylitettiin iso suo.
Nuorimmaisen pojan jalka lipes pitkospuilta ja kasteli vähän kenkäänsä, 
mutta jatkettiin varovasti matkaa.
Tultiin metsäpoluille.
Rupesi jo pienempien voimat hiipumaan ja nälkäkin tuli kaikille.
Ei olis enää paljon ollu matkaa makkaranpaisto paikalle, mutta 
meidän matkan keskeytti tulva.
Voihan kökkö!!


Vettä oli nilkkoihin asti, niin ei lenkkareissa voitu jatkaa matkaa.
Jouduttiin kääntymään.
Leivät ja mehut syöttin,
makkaranpaisto jätettiin toiseen paikkaan.


Uusi retkiä täytyy vielä tänä syksynä tehdä Pyhä-Häkkiin.

Makkarat paisteiin ja kahvit juotiin ihan toisella puolella kylää....
Koiralammella :)

Olen muuten ollut kasvivärjäyskurssillakin.
Kurssi oli viikonloppukurssi.
Jäin koukkuun!
Ei tullut yllätyksenä :)



2 ensimmäistä on minun lankoja,
krapilla ja porkkanalla värjätyt.

Värjäsin porkkanan naateilla, ja nokos/kielo coktaililla sekä krapilla.


Nyt on lähettävä selvittelemään tätä huussollia ja soittelemaan verotoimistoon. JES!
Menen vielä tänään iltaan päiväkodille.

IHANIA SYKSYISIÄ PÄIVIÄ!!

PS. Toivottavsti täällä vielä lukijoita löytyy...

4 kommenttia:

  1. Hei! Voimia sulle työssä jaksamiseen! Kyllä siihen pikkuhiljaa tottuu ja alkaa muotoutua niitä toimivia arkirutiineja. Muistathan ettei työssä käyvän äidin tarvii jaksaa yhtäpaljon niitä hommia kuin kotona ollessa ;)
    Tuollaisia retkiä mekin tykätään tehdä !
    Iloa viikkoosi ♥
    Riitta Kotipuro blogista
    jostain syystä en onnistunu kommentoimaa kuin nimettömänä

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä! Mullakin tässä mielenkiintoiset ajat että menenkö kenties piakkoin töihin.. saas nähdä. Sitten onkin ihan eri systeemit kehitettävä kotona taas kerran, nyt on ollu kiva olla tässä ja handlata kaikki. Tai melkein kaikki. =D Onhan tässä ollut lentoa nytkin vähän joka päivä kuitenkin..

    Ihania värejä tullu noilla kasveilla!!

    VastaaPoista
  3. Kyllä täällä lukijoita vielä löytyy ;)
    Ihana retki, Pyhä-Häkissä on komeet maisemat! Sielläkinkö nyt sitten on hiukan kosteampaa kun tavallisesti, täytyypä muistaa kumpparein varustautua jos sinne eksytään :)
    Tsemppiä töihin! Mua ihan pelottaa mitä sitten tapahtuu jos tästä joutuu/pääsee (en tiiä kumpi;D) töihin. Ehkä sitä jaksaa, kun on pakko...... :)

    VastaaPoista
  4. Minullakin ollu hiljaiseloa blogissa, mutta josko tässä syksyn pimeinä iltoina olis taas aikaa kirjoitella. ja sullahan tosiaan on alkanu uudet tuuelet puhaltaa :) Kiva, että oot viihtyny töissä. Muistan ite kun 9 kotiäitivuoden jälkeen lähdin ensin kouluun (voi järkytys...:D) ja sitten töihin. Oli siinä totutteleminen ja organisointikykyä tarvittiin! Mutta niinpä selvittiin ja olen tykänny kans olla töissä. Vaikka kyllä se koti on silti paras paikka ;) Mukavaa viikon jatkoa!

    VastaaPoista